~










~

Alaston ja Kaunis

~


Tämä rakkaus
alaston ja kaunis

joka kysymättä
kietoutuu
pyytämättä
hyväilee


Alaston
kaunis ja
vahva

joka nostaa purjeet
myrskyä pelkäämättä

kysymättä tietä
kulkee
syvän pimeän läpi


Tämä alaston
ja kaunis rakkaus

vaatettaa
riisuttua minuuttani
sinun vaipallasi

ja hiuksissani kukkii
sinun tuuliesi
puutarha


~

Sinun Kanssasi

~


Kuuntelen
minussa versovaa

jokainen hetki

jokainen
iholle hengitetty
hetki

puhkeava kevät
keskelle valotonta


Kuuntelen
minussa virtaavaa

jokainen sana

jokainen
käsillä kuiskattu
sana

vapaana juokseva vesi
iirisrannoilla


Eikä Jumalani
ole ollut sokea

kuljettaessaan minua
kyyneleisiä polkuja
tummien öiden läpi

Maani olisi ollut voimaton
valottomuuteen
olisi kuollut
kylvetty rakkaus
ilman raivaajan työtä


Kuuntelen
minussa kasvavaa
minussa virtaavaa

jokainen kosketus
uusi verso

jokainen sana
uusi silmu

jokainen hetki
vuolaana virtaava
elämän vesi


Sinun kanssasi
minä näen

ei Jumala odottanut
vaan kasvatti

vastaanottamaan
hauraimman ja
kauneimmanja

vaalimaanRakkautta

Sinun kanssasi.


~

Ilman Sinua

~


Ilman sinua
minä jäätyisin
näihin kalvakkaisiin
päiviin

näihin piteneviin
varjoihin
joiden kuurahuntuun
marrasvalo ei
enää yllä


Mutta käsiesi lämpö
ei katoa päivistäni


Ilman sinua
minä hukkuisin
ajelehtisin
jäätynein mastoin
katoavaan
horisonttiin


Mutta katseesi valo
ei anna minun eksyä


Jälkesi minussa
valo ja lämpö

ovat kartoittaneet
minuun väylän

majakkasaareen
ja kotisatamaan

sinun merelläsi.


~

Kirje Sinulle

~


Rakas,
katselen taivasta.

Jossain taivaanrannassa
lipuu tummia pilviä,
mutta minä näen
sinisen taivaan,
iltaan nukahtamassa.

Ehkä joku toinen
näkee kylmän
pakkasta enteilevän sävyn,
mutta minä näen levollisen
yötä rakastavan sinisen,
joka kenties aamuksi
puhaltaa kastepisaroihin
kristallikiteet.

Joku toinen näkee ehkä
taivaanrannan pilvien
uhkaavan sateella,
minä näen pilvet
väistyvänä kipuna
kirkkaan rakkauden tieltä.

Rakas,
minä näen
siniseen sekoittuneen
purppurahäivähdyksen,
sellaisen lempeän puristuksen
sydämeni taivasta lukevissa
kammioissa.

Minä näen
taivaisiin asti,
uskon aamuun
sarastavaan kauneuteen.

Rakas,
kaikessa minä näen
Luojan piirtämiä merkkejä
Rakkaudestasi minuun,

kaikessa näen
maaäidin käden
maalamia kuvia
Rakkaudestani sinuun.

Rakkautemme
se on kirjoitettu kaikkialle
Luojan suurella siveltimellä.

Mieheni.

Sydämeni lyhty
levollisella liekillä palava
puhuu hiljaa
tummuvaan iltaan

ja kiittää
Rakkaudestasi.


Suudelmin Sinun


~

Kaiken Lukeneet

~

Kauneinta ovat kädet

jotka luettuaan
myrskyn jäljet
kehon kipeistä uurteista

pysähtyvät
jumaloiden
lantion kaaria


Tai huulet

jotka juotuaan
suolaisen saateen
alaspainetuilta ripsiltä

janoavat
kaulalta
elämän sykettä


Kädet ja huulet

jotka kaiken luettuaan
haluavat kirjoittaa

onnellisen lopun
keskeneräiseen
teokseen


~

Minä Rakastan

~
Valokuva Waeltaja

Minä rakastan
rakastan

niin kuin
tuuli rakastaa
vuorilinnun siipiä

niin kuin
puro rakastaa
uomaansa
alas meren syliin


Niinkuin kaisla
minä Sinua rakastan

kaisla
joka saa katsoa
meren voimaa

tuntea
puron hyväilyn
varrellansa

kuulla vuorilinnun
viisaan huudon


Niin minä
Sinua rakastan



~

Vaieten Käsiisi

~
Valokuva Waeltaja

Autioksi riisuttu ranta
väreilevä valo
vaikeneva tuuli

vain kaksi askelta
kunnes
pitkä vaiettu katse


Illan viileys poskilla
katoaa lämpimiin käsiin

sormet etsiytyy hiuksiin
kuin heräävä tuuli

eletty ikävä raukeaa


Peukalo silittää pois
kaipauksen uurteet

aiottu sana vajenee
pehmeäksi huokaukseksi


Ainoa joka puhuu
on lämpö

kosketuksesta
kosketukseen


~